Shame.

Siinä kaikki mitä mun elämään on kuulunu näiden viikkojen aikana. Ja sanan kaikissa muodoissa ja tavoissa. Istun tällä hetkellä uuden kodin sohvalla, kuuntelen kuinka ystävät riitelee enkä taaskaan muista minkä takia mä täällä oon.

Hävettää kun en oo edes tänne uskaltanut tulla, vellonut vaan omassa surkeudessani kotona häveten joka ikistä millimetriä itsestäni. Säköpostissa on tällä hetkellä ainakin 200 lukematonta sähköpostia, sillä mua hävettää.

Shame. Ja huomenna lisää, paremmalla ajalla.